*

Nokialainen avautuu Jaan tuntoja kristityn todellisuudesta

Suomalainen uskonsodassa

Nyt kun keskustelu on virinnyt eri uskontojen käynnistämistä sodista haluaisin kiinnittää huomionne erääseen näkökohtaan. Kristillisen Euroopan uskonsodat olivat viimeksi käynnissä 1600-luvulla. Meidän täytyy siis mennä 400 vuotta ajassa taaksepäin, voidaksemme osoittaa kristinuskon sotaisuuden maanosassamme merkittävällä tavalla. Voimme huomata, että viimeisen 400-vuoden aikana on tapahtunut kehitystä, koska kristinuskon synnyttämät uskonsodat ovat maanosassamme käyneet harvinaisiksi.

 

Samalla kysyn, miksi emme mene 2000 vuotta taaksepäin, jos haluamme tuntea kristinuskon todellisen luonteen. Alussa kristinusko ei ollut vielä politisoitumiskehityksen kynsissä. Kristinuskon oli syrjitty ja vainottu juutalaisuudesta irronnut lahko. Itseasiassa ne olivat kristityitä, joita syytettiin ateismista, koska kristityt tuolloin kieltäytyivät jumalaksi koretetun Rooman keisarin palvontakultista. Nämä "ateistikristityt" olivat mieluummin valmiita kuolemaan marttyyreina, kuin palvomaan pakanallista esivaltaa. Vasta päästyään Konstantinuksen aikaan valtionuskon asemaan, kristinuskon korruptoitumis kehitys alkoi. Se ei ole vallasta ja vallanhimoisista ihmisistä vapaata, kuten ei mikään muukaan inhimillinen alue.

Kun ajatellaan nykypäivän Suomea, ei siitä voi puhua ensisijaisesti uskonsotien merkityksessä. Täällä asuu lauhkeaa väkeä. Sekularisoituminen on vienyt mehut liialta kiihkoilulta niin uskon kiihkeiltä puolustajilta kuin sen vastustajilta. Silti emme ole vapaita vihasta, emmekä vihassa tehdyiltä teoilta. Pakkoa esiintyy, puolin ja toisin. Mutta miten viha tulee esille ja mihin se kohdistuu?

Mielestäni on uskonsotia tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen, miten suomalainen tänään voi. Kuten tiedetään, luterilaisessa Suomessa kuten sintolaisessa Japanissakin ovat korkeat itsemurhaluvut. Suomalaisen on vaikea rakastaa itseään. Hänen itseinhonsa on suurta, häntä vaivaa kyvyttömyys hyväksyä itsensä, eikä hän voi näin ollen aidosti rakastaa toistakaan ihmistä. Sukupolviamme on jo ehtinyt kietoa tämä viharikosten ketju. Syvä itseinho ja toivottomuus ajaa ihmisen äärimmäisiin tekoihin ja itsekunkin lähipiirissä on joku, joka ei jaksanut elää.

 Kuka voi vapauttaa suomalaisen vihasta? Miten siitä voi vapautua, jos ei jaksa hyväksyä itseään ja jos ei pysty siitä edes puhumaan muille. Itsehalveksunta ja ruoskinta jatkuu ja kyvyttömyys korjata ongelmiaan aiheuttaa lisää torjuttuja tunteita. Kun suomalainen tekee ja onnistuu itsemurhassaan, hän tekee sen usein yksinäisyydessä. Hän ei tavallisesti kuuluttele sitä kirkonkatoilla tai räjäytä pommeja massoja tuhotakseen. Hän yksinkertaisesti deletoi itsensä ja luulee kaiketi sillä ratkaisevan kaikki omat ja yhteiskunnalliset ongelmansa.

Vihaketjua pitää lähestyä toisin. Meillä on syntejä, jotka perityvät sukupolvelta toisille, mutta nämä ketjut ovat katkaistavissa. Jumalan armo ja toisen suomalaisen apu työskentelevät ja murtavat vihalukkoja. Meidän ei tarvitse hukkua vihaamme ja säälimättömään itsekriittisyyteemme. Ei ole pakko seurata isiemme kielteistä mallia.

Jos olemmekin tänä päivänä uskonsodassa, se sota käydään pikemminkin sydänten tantereilla kuin turuilla ja toreilla. Moni lähimmäinen on sotatilassa itsensä kanssa ja se on todellista hätää. Jumala tahtoo meidän pitävän itsestämme. Olemme arvokkaita ja ainutlaatuisia, jokaikinen. Jos et pidä itsestäsi ja keskityt heikkouksiisi et menesty ihmisuhteissasi. Ja jos monet eivät arvosta itseään, se heijastuu muuhunkin yhteiskuntaan. Se tekee kansakunnasta pahoinvoivan.

Vihalla on rumat kasvot, kohdistuipa se kansanjoukkoihin tai ihmiseen itseensä. Opetellaan armollisuutta itseämme kohtaan. Jos sinulla on taistelu sisimmässäsi, on vihantunteita tai epävarmuutta, ajattelet, että olet ruma tai tuomittu, niin mitään muuta et voi antaa toisille. Kun ymmärrät, että Jumala voi tehdä työtä sinussa ja vioistasi huolimatta voit oppia hyväksymään itsesi, voit jakaa saamasi rakkautta toisille ja saada terveitä ihmissuhteita. Toivon tänään terveempää yhteiskuntaa jokaiselle!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Hannu Rainesto

Sorry vaan, mutta ns. uskonsodat ovat aina yhteiskunnallisia sotia. Viimekädessä ne on luokkasotia, joita valloitussodatkin ovat. USA:n ja EU:n käymät sodat ovat juuri näitä samoja luenteeltaan, eivät mitään muuta.
Valloittamisessa on kyse reviireistä ja luonnonvaroista, eikä kumpaakaan voida hyödyntää ilman työvoimaa ja tämä tekee niistä luokkasotia.

Uskonnot ovat huono selittäjä muulle kuin kansan pimittämiselle, joka teko palvelee aina vallassa olevaa eli omistavaa luokkaa.

Jumalaa ei ole olemassa, sillä hänen tulisi olla materiaa, joten materian on ollut pakko olla olemassa ennen jumalaa. Tästä seuraa suoraan, että jumala on kehittyneen ajattelevan materian luomus eli Ihmisen luomus.

Käyttäjän annariina kuva
Anna-Riina Peltola

Kiitos kommentistasi! On kiva saada palautetta ja käydä dialogia. Tottakai uskonsodilla on yhteiskunnallinen puolensa. Eivät ne silti ole yksinomaan poliittisia asioita.Ihmisen henkinen todellisuus on olemassa, vaikka turhalta näyttää asiasta kiistely.

Selityksesi Jumalan olemattomuudesta on siinä suhteessa epälooginen,että pidät häntä itsesi kaltaisena. Jollei hän on kaikilta ominaisuuksiltaan kaltaisesi, häntä ei siis voi olla lainkaan.Uskot yksinomaan materiaaliseen todellisuuteen. Koetan ymmärtää sinua, ja suothan anteeksi jos erehdyn. Se, että kiellät henkisen todellisuuden olemassaolon täytyy varmaan helpottaa olemistasi. On helpompaa olla vastuussa vain itselleen, kuin millekään korkeammalle voimalle. Kun luo itse ne standardit, mitkä hyvään elämään kuuluu, on turvallista elää tämän elämän ajan. Ei tarvitse välittää paljoakaan siitä osasta ihmiskuntaa, joka ajattelee toisin ja uskoo hassuihin "mielikuvitusolentoihin", vaikka niitä olisi miten paljon. Kaikenkukkuraksi he vielä kuvittelavat saavansa jonkinlaista lohtua uskostaan. On varmaan mukavaa olla sillä tavoin kypsä ihminen, ettei tarvitse mitään lohdukkeita. Taidat pärjätä hyvin omillasi.

Yksi syy, miksi itse uskon Jumalaan on uskoni iankaikkiseen sieluun. Sinulle asia on varmaan selvä, ei ole mitään kuolemanjälkeistä elämää. Tässä suhteessa minun täytyy sanoa, että olet uskovaisempi kuin minä. Minulla ei ole asiasta varmuutta, ei ole mitään koeputkeen sullottavaa varmaa todistetta tuonpuoleisuudesta. Sinulla sen sijaan täytyy sitäkin olla, koska tiedät, ettei tuonpuoleisuutta ole. Olisi silti hauska kuulla aiheesta muutakin evidenssi, kun nyt sinulla tämä tieto on. Voisitko osoittaa minulle tämän minulle?

Ehkä se ei loppujen lopuksi ole sinulta eikä maailmankuvaltasi pois, mitä uskon. Eikö pääasia ole, että olemme olemisessamme onnellisia ja voimme jatkaa rauhallista, ystävällistä rinnakkaiseloa?

Hannu Rainesto

En pidä jumalaa minään, totean hänet mahdottomaksi, koska hänen tulee olla materiaa ollakseen olemassa, ja erityisellä materialla, ihmisen aivoilla on kyky ajatella. Teidämme, että materiaa ei voi luoda, eikä hävittää, jumala on siis mahdottomuus muuten kuin Ihmisen ajattelemana ideana.

Hannu Rainesto

Minä tiedän, että on materiaa ja sen ulkopuolella ei voi olla mitään, olematta materiaa. Olemme yksinkertaisesti materiaa tai sitten emme ole lainkaan... tyhjästä on siis paha nyhjästä!

Jos sinulla on sielu, on se materiaa, eikä sitä ole voitu siksi todistaa, joten sinulla ei ole sielua, vaikka hengissä oletkin.

Kukin tulkoon uskollaan autuaaksi, ehkä he sitä tarvitsevat, minä en.

Käyttäjän annariina kuva
Anna-Riina Peltola

Siinä mielessä Jumala on myös kaipaamasi materiaa, että hän tuli Jeesuksessa ihmiseksi. Jeesuksella oli aivot, joilla hän ajatteli ihmiskunnan parasta. Materian luomisesta olen muuten myös erimieltä. Kuulin henkilöltä itseltään tuoreen todistuksen viikonloppuna, että edellisviikonloppuna hänen jalkansa, joka on ollut aina lyhyempi, oli kasvanut. Koska uskonrukous vaikutti hänessä, hän ei enää tarvitse pohjallista. Materiaa on ja sitä tuli lisää, koska Jumala on sen materian Luoja. Tämä ihme tapahtui Nokia missoin tilaisuudessa Tampereella. So simple!

Toimituksen poiminnat